Osaaja, käytä älyäsi, ole kriittinen
“Kun poliitikot puhuvat p*skaa, kermaleivokset täyttävät maan…” lauloi Hassisen Kone aikanaan. Itse en ole poliitikkojen tekemisiä juurikaan halukas arvioimaan. Sen sijaan nykyajan pinnalliseen markkinointivestintään tuo sama sopii valitettavan hyvin. Itseäni korpeaa kermaleivoksilla kuorrutetut sisällöt, joilla luodaan jopa valheellista työnantajamielikuvaa. Sama toki koskee aivan liikaa muutakin yritysmarkkinointia.
Suomalaisten medialukutaitoa pidetään hyvänä, toivottavasti näin on laita myös (työnantajamielikuva-) markkinointilukutaidon kanssa. Aina en ole ihan varma asiasta. Se todellinen ongelma lienee siinä, että liian harva todella tietää, mitä yritysten kulisseissa tapahtuu. Esillä oleminen ei ole takuu työnantajan hyvyydelle, hyvin voi olla ihan päinvastoin.
Kriittisyys ei ole sama asia kuin negatiivisuus. Terve kriittisyys on kykyä ja halua ottaa asioista selvää. Puheet eivät millään pysty piilottamaan kokonaan niiden kanssa ristiriidassa olevia tekoja. Informaatiota on kyllä tarjolla, jos haluaa ottaa selvää. Usein ne tahot, jotka pitävät itsestään suurinta ääntä, tekevät niin paikatakseen ongelmia. Räikeimmät esimerkit onneksi päätyvät uutisiin. Kriittisyyteen tulisi yhdistyä myös rationaalinen päätöksenteko. Se tuntuu ihan keskimäärinkin olevan ihmisille hankalaa. Oma runsaahko otokseni keskittyy työnantajan valintaan liittyviin päätöksentekotilanteisiin.
Kun puhutaan hyvästä työnantajasta, koko ei ole takuu mistään. Väittäisin jopa päinvastoin. Isoja yrityksiä koskee tietty sääntely, joten dystoppisiin mittoihin ei suuressa yrityksissä työntekijöiden huono kohtelu ehkä mene, vaikka pienissä yrityksissä näin voi valitettavasti käydäkin. Mutta pienehköissä yrityksissä asuvat todennäköisimmin ne työntekijöiden onnelat. Vahva välittämisen kulttuuri ja aito, luonteva yhteenkuuluvuus asuu jostain syystä pienehköissä puitteissa. Kokoa tärkeämpi asia on silti yrityksen johdon halu ja kyky kohdata jokainen työntekijä yksilönä ja määritellä työn sisältö ja työtavat yhdessä. Tämä ei esimerkiksi ICT-alan hyvämaineisissakaan yrityksissä toteudu käytännössä, vaan esimerkiksi resurssointipäätökset tehdään suljetuissa ”kabineteissa”. Byrokratian peikko taas menestyy lähes kaikkialla. Pahimmillaan markkinoinnillinen aivopesu estää yksittäisen ihmisen ymmärryksen siitä, että muualla olisi paremmin. Joka tapauksessa on aina turhauttavaa kuulla suuria sanoja tahoilta, jotka toimivat eri tavalla kuin puhuvat.
Yksi erinomaisen työntekijän tunnusmerkki on uteliaisuus. Se onkin hyvä parivaljakko kriittisyydelle. Asioista kannattaa ottaa selvää. Mutta yksi ihminen ei voi tietää kaikkea. Hyvä ja luotettu verkosto sen sijaan pääsee ainakin lähelle. Mieti siis tarkkaan, kuka on luotettu kumppanisi näissä asioissa. Ota siis selvää ja ole kriittinen!
